28-11-2023
Vestre Jakobselva, Komagelva, Skallelva, Repparfjordelva, Syltefjordelva ja Lakselva… Näillä ja lukuisilla muilla Finnmarkin lohijoilla Arctic Fishingin Pasi Karvonen on opastanut asiakkaita ja kalastanut itse jo muutaman vuosikymmenen ajan. Reppardfjordelvaan erikoistunut Teemu Anttonen on puolestaan kalastanut jo kolmisenkymmentä vuotta aluetta ja toimii niin ikään oppaana Arctic Fishingilla. Pyysimme herroja jakamaan kokemuksiaan lohiperhojen valintaan Pohjois-Norjaan.
Teksti: Antti Kalske
Kuvat: Pasi Karvonen and Teemu Anttonen
Superfliesin myydyimpiä lohiperhoja tutkaillessa tulee väistämättä mieleen, että poikkeuksellisen monen asiakkaamme kesän reissut todennäköisesti suuntautuvat nimenomaan Pohjois-Norjaan, tarkemmin Finnmarkin monille lohijoille. Oikeita tapoja koota toimiva perhosetti viikon lohireissulle on yhtä monta kuin kalastajiakin, mutta miten kokeneet alueen kalastusoppaat lähestyisivät asiaa? Päätimme selvittää asiaa kurkkaamalla opastettuja Finnmarkin lohireissuja järjestävän Arctic Fishingin oppaiden Pasi Karvosen ja Teemu Anttosen perhorasioihin ja kyselemällä muutenkin vinkkejä niiden valintaan. Arctic Fishingin omistaja Pasi on viime vuosina opastanut ympäri Finnmarkia, kun taas Teemu opastaa lähinnä Repparfjordelvalla eli Repparilla, jossa heillä on myös oma Arctic Fishing Lodge.
Millaisilla periaatteilla Finnmark-perhorasiaa siis kannattaa lähteä rakentamaan Norjan lohille?
”Ensinnäkin erilaisia perhoja ei välttämättä tarvitse järkyttävää määrää kaikkia mahdollisia kokoja, mutta eri tekniikoille on löydyttävä riittävästi koko- ja väriskaalaa. Usein on tärkeää pystyä riittävän radikaalisti vaihtamaan perhon kokoa tai väriä,” Pasi alustaa. ”Ainakin kakshaaraiset koukkuperhot, pintaperhot perinteisistä pintureista hitseihin, sekä isot Sunray-tyyppiset pinnassa uitettavat putket ovat tärkeimpiä kategorioita, joista kustakin tulee löytyä muutamia erilaisia variaatioita. Vaikka se ei omiin suosikkeihin kuulukaan, on pakko mainita monen suosima Punainen Frances ja vastaavat painavat, nymfaten uitettavat perhot, jotka ovat kyllä tehokkaita. Minulla on ollut hyviä kokemuksia myös kuulapäisistä kumijalkanymfeistä, jotka ovat hyviä spesiaaliperhoja samalla tavalla ylävirtaan larvastellen silloin kun pitää kokeilla jotain erilaista.”
Pureudutaanpa vielä tarkemmin kuhunkin kategoriaan. Mitä perhomalleja, värejä ja kokoja nämä käytännössä tarkoittavat?
”Kakshaaroista kannattaa varata mukaan ainakin #8-14 kokoja – jotkut käyttävät myös vielä tätäkin pienempiä, islantilaistyyppisiä mikroperhoja menestyksekkäästi. Ainakin musta-vihreää, oliivia ja jotain valkosiipistä kannattaa olla rasiassa. Green Butt, Sarvijaakko ja Blue Charm ovat klassisia esimerkkejä näistä,” Teemu kertoo. Pasi komppaa, mutta hänen osaltaan kalastus painottuu selkeästi kokoskaalan pienimpiin malleihin: ”Itse suosin läpi kauden nimenomaan pieniä, #12 kokoisia ja sitä pienempiä kun puhutaan koukkuperhoista. Undertaker on aivan suosikkiperhojani, lisäksi Panomies ja Green Highlander ovat todella kovia. Nousevalle kalalle kannattaa kokeilla Teemun manitsemaa valkosiipistä, vaikka Royal Coachmania, ja sateen värjäämän veden erikoisperho on puolestaan Ally’s Shrimp, kun vaaditaan usein räikeämpää väriä.”
Kumpikin selvästi innostuu, kun päästään puhumaan pintureista. Ja pintaperhokalastuksen takiahan moni juuri Finnmarkiin suuntaakin! ”Olen viime vuosina keskittynyt paljon riffling hitch -kalastukseen. Foami-hitchi on ollut todella toimiva, samoin yksinkertaiset mustasiipiset kirkasrunkoiset tai musta-violetit,” Teemu vinkkaa. Myös Pasi on todennut hitsauksen tehokkaaksi, mutta hänelle hitsissä saisi mielellään olla sinistä tai vihreää mukana: ”Käytän lähinnä pieniä mikrohitsejä, joilla olen saanut todella hyviä lohiluokankin kaloja. Esimerkiksi Blue Charmin ja Green Butt hitchin värimaailma sointuu loistavasti Finnmarkin jokiin.” (toim. huom. Superfliesin kokoluokituksessa 1/2-tuumainen “micro hitch” on todella mikroskooppinen ja soveltuu lähinnä erikoistilanteisiin pienillä koukuilla kalastettuna. 3/4″ koko vastaa paremmin käsitystä pienestä mikrohitchistä, johon Pasi viittaa)
Pohjois-Norjan pintaperhokalastuksesta ei voi puhua mainitsematta Pomperoa. Se onkin kummankin luottoperho perinteisistä pintureista. ”Sinistä tulee käytettyä todella paljon, sekä oliivia,” toteaa Pasi. Teemulla on puolestaan preferenssinä iskupisteet: ”Pakko sanoa harmaa Pompero chartreusella ja vihreä oranssilla iskupisteellä. Myös mustarunkoinen toimii. Kokoina käytän tilanteen mukaan #4-10, usein loppukaudesta ja vähällä vedellä sieltä pienemmästä ääripäästä. Käytän myös paljon pintakalvossa roikkuvia, koukusta riippuen #6-10 kokoisia Klinkhamereita matalalla vedellä,” Teemu vinkkaa. ”Tämän vuoden ehdottomia ykkösperhoja oli puolestaan kultainen Surffilauta.”
Putkien suhteen oppaiden preferenssit hieman poikkeavat – Pasilla on erilaisia korkeintaan 10 cm santikoita rasiassa, kun taas Teemulla saattaa olla jopa 15 cm hahmoperho siiman päässä varsinkin elokuun pimenevinä iltoina ja öinä. ”Sunray Shadow tai Green Monkey on hyvä perho poolien haravointiin, ja niillä saa usein ainakin kalahavainnon. Samoin jos tarvitaan isompaa ärsykettä, laukaisee nopeasti liikkuva iso hahmoperho monesti otin, tai ainakin aktivoi kalan,” Pasi kertoo. Pääsimme myös itse todistamaan Teemun mylar-runkoisen Green Monkey -mallin tehokkuuden pari kesää sitten, minkä vuoksi meidän oli tietenkin saatava vastustamattomasti vihreään taittuvaa kimallusta hohkaava “Finnmark Monkey” mylar-santikka myös omaan mallistoomme.
Toimivatko samat perhot sitten kaikkialla Finnmarkissa, vai onko väliä mille joelle ja milloin reissu on suuntautumassa?
”Pääsääntöisesti samat perhot, tekniikat, värit ja koot toimivat kaikkialla Finnmarkissa. Olen itse opastanut mm. Vestre Jakobselvalla, Komagilla, Bergebyelvalla, Repparfjordelvalla ja Syltefjordelvalla, eikä näissä omien kokemuksieni mukaan ole ollut perhovalintojen suhteen eroja. Ehkä Lakselva on sellainen joki, jossa osa kalastajista saattaa suosia hieman enemmän Franceksia ja muita painotettuja perhoja, mutta samalla tavalla sielläkin pienet perhot ja pinnasta kalastaminen toimii kuin muuallakin,” Pasi pohtii.
”Myöskään reissuviikon ajankohdalla en varsinaisesti näkisi olevan dramaattista merkitystä, mutta vedenkorkeudella sitä vastoin on. Toki loppukaudesta vesi on tyypillisesti alkukautta alempana, mutta aina se ei näin suoraviivaisesti mene,” Pasi kertoo. Teemu on suunnilleen samoilla linjoilla: ”Muuten menen samoilla perhoilla, mutta pienennän kokoa entisestään elokuulle mentäessä ja suosin yhä enemmän pintureita. Green Monkey ja muut isot santikat nopeasti pinnassa vedettynä ovat yhä useammin keinovalikoimassa, kun loppukaudesta tulee oikeasti pimeässä kalastusta.” Myös Pasi luopuu pimeässä kalastettaessa pienistä perhoistaan, ja suosii isoa siluettia.
Sen lisäksi, että olosuhteet muuttuvat kauden mittaan, ne voivat myös saman päivän aikana muuttua hetkessä. Ja nimenomaan siten, että muutoksella on merkittävä vaikutus perhovalintaan. Pasin viime kesän kohokohta oli juuri tällainen kelin muutoksen mukaan osunut perhonvaihto: ”Oli ollut monta päivää äärimmäisen kylmää ja sateista, tummaa keliä. Kalastimme asiakkaiden kanssa pientä poolia, jossa kalaa tuntui olevan liikkeellä. Tärppejä ei kuitenkaan tullut. Yhtäkkiä keli muuttui radikaalisti täysin aurinkoiseen! Asiakas oli laskulla, ja huusin tulemaan rantaan ja vaihtamaan kultakoukkuisen valkeasiipisen perhon. Nopea vaihto ja lohi otti perhoon heti toisella heitolla – voit arvata mitkä fiilikset meillä kummallakin oli siinä!”
Pelkkä oikea väri tai koko ei kuitenkaan yleensä riitä kalansaantiin, perhoilla on osattava myös kalastaa. Teemu avaa erilaisten uittojen ja pelikirjan tärkeyttä esimerkillä hitsauksestaan: ”Kalastan hitchillä usein vauhdikkaasti heittämällä poolin poikki ja vetämällä siimaa sisään kaksin käsin vapa kainalossa. Monesti kala ampuu perhosta ohi, jolloin annan kohdan hetken rauhoittua, mahdollisesti vaihdan perhoa, ja samaan kohtaan aivan kuollut hitsausuitto. Käytännössä vain roikotan perhoa kalan kohdalla, jolloin monesti tuleekin sitten kunnon otti. Perhon lisäksi uittoa ja kalastustekniikkaa kannattaa siis muunnella tilanteen mukaan, jotta saadaan erilaisia ärsykkeitä.”
Jos olet siis miettimässä perhovalintoja Finnmarkiin, voit koota setin Pasin ja Teemun periaatteiden mukaisesti esimerkiksi näiden 3 tai 4 vaiheen mukaisesti (vaihtoehtoisesti voit napata samoja perhoja ostoskoriin suoraan valmiista lajitelmasta):
1. Varaa mukaan riittävän erilaisia koukkuperhoja #8-14 kokoluokassa. Ainakin tärkeimmistä perhomalleista kannattaa rasiassa olla selkeästi erikokoiset variaatiot (esim. #8 ja #12 tai #10 ja #14), jotta voit muuttaa ärsykettä tarvittaessa:
2. Valitse pintaperhoja oman maun mukaan:
3. Pakkaa rasiaan muutama iso, 8-15 cm hahmoperho poolien haravointiin
4. Bonus: Lisää halutessasi muutama jokerikortti, jotka voivat pelastaa vaikean reissun!
