31-10-2023
Millaiset perhot kannattaa valita rasiaan, jos Tornionjoki, Lainio, Byske, Kalix tai muu Ruotsin lohijoki siintää suunnitelmissa? Pyysimme Kengis Bruk -lohilodgea pyörittävää Aslak Lundia jakamaan perhovinkkejään ja ajatuksiaan Itämeren lohen kalastukseen. Näin Aslak lähestyisi perhorasian sisällön rakentamista Pohjois-Ruotsin lohireissulle!
Teksti: Antti Kalske
Kuvat: Ted Logardt
Pohjois-Ruotsi, ja erityisesti sen voimakkaat virrat kuten Tornionjoki, Lainio, Kalix ja Byske ovat ns. Baltic salmon -kalastuksen huippukohteita ja todennäköisimpiä paikkoja maailmassa koukuttaa yli 20-kiloinen hopeakylki. Vieläpä varsin maltilliseen hintaan vaikkapa Norjaan nähden. Täällä on todellinen mahdollisuus elämänsä kalaan, mutta tehtävässä onnistuminen on tunnetusti erityisen haastavaa, ja vaatii usein vielä enemmän tunteja ja hikeä kuin lohenkalastus keskimäärin. Mitä siiman päähän pitäisi sitten olla sidottuna, kun perho sen 10 000:n heiton jälkeen viimein ui unelmakalasi nenän eteen? Löysimme juuri oikean miehen vastaamaan tähän kysymykseen ja käymään läpi, mitkä “Tornionjoki-perhot” tulee olla Kengis Brukin kuohuissa rasiassa.
Aslak Lund on pyörittänyt vuosia kuuluisaa, monelle suomalaisellekin lohestajalle tuttua Kengis Brukin lodgea, ja kalastanut Pohjois-Ruotsissa vielä pidempään. Knoppitietona juuri ennen Tornio- ja Muoniojoen yhtymäkohtaa Ruotsin puolella sijaitsevassa Kengis Brukissa on myynnissä myös pieni valikoima Superfliesin perhoja vieraille. ”Kalastin Lainiojokea ensimmäisen kerran 2015, ja vuonna 2017 Lars Munk kutsui minut Kengikseen harjoittelijaksi. Lars avasi minulle Itämeren lohenkalastuksen saloja ja antoi ennen kaikkea mainion neuvon: ’minä teen sen näin, mutta kokeile ja löydä oma tapasi’. Tämä rohkaisu on ollut minulle tärkeä ohjenuora, sillä olen oppinut, ettei mitään yhtä oikeaa tapaa kalastaa Itämeren lohta. Kaikkein olennaisinta on pitää perho vedessä ja uskoa sen tehoon.”
Mutta minkä perhon tai perhojen tehoon Aslak itse uskoo?
“Ollakseni rehellinen, varmaan 98% ajasta kalastan vain viidellä perholla:
Minulla on näitä toki aina mukana erikokoisina ja -painoisina, mutta hyvin harvoin käytän mitään muita perhomalleja. Ei niinkään siksi, etteivätkö ne toimisi, vaan olen yksinkertaisesti sattunut saamaan näillä kalaa ja uskon siksi niihin,” Aslak selittää. ”Kalastin kerran kokeilumielessä kokonaisen kauden pelkällä Willie Gunnilla, ja sain aivan yhtä paljon kalaa kuin muinakin vuosina. Minulle tuo todistaa, ettei olosuhteilla ole niin dramaattista vaikutusta perhovalintaan Itämeren lohenkalastuksessa, eikä todella monipuoliselle perhovalikoimalle ole siksi yhtä paljon tarvetta kuin vaikka Norjassa. Riittää, että sinulla on muutama perho, joihin itse uskot muutamassa eri koossa ja eri painoisena. Sama filosofia pätee muuhunkin kalastukseeni – kalastan lähestulkoon pelkästään kelluvalla rungolla ja Sink3-kärjellä kaikissa olosuhteissa, enkä muuta välineitäni olosuhteiden mukaan.”
Aslak suosii tavalla tai toisella painotettuja perhoja. Vaikka monen mielestä painottamaton perho ui vielä paremmin, Aslakin rasiasta löytyy lähinnä kupari- tai messinkiputkeen sidottuja, tai coneheadilla painotettuja putkia. Hänellä on myös muutama nyrkkisääntö perhovalintoihin kuhunkin tilanteeseen. “Alkukaudesta ja korkealla vedellä Tornionjoki vaatii isompia perhoja, mikä minun tapauksessani tarkoittaa 10-12 cm pituisia versioita noista viidestä perhosta. Kesän kuluessa pienennän kokoa 4-8 senttiin,” hän kertoo. “Joskus noudatan klassisia ‘kirkkaalla säällä kirkkaita värejä, pilvisellä kontrastia’ -tyyppisiä ohjeita. Mutta kuten sanoin, en juuri usko värin ja tietyn perhomallin merkitykseen Tornionjoella ja Lainiolla. Kun kalastaa valtavia jokia, perho kulkee verrattain harvoin kalan näkökenttään, eli ne näkevät huomattavasti vähemmän perhoja kuin vaikka Finnmarkin pienillä joilla. Siksi uskon kalojen olevan vähemmän ronkeleita perhon suhteen, kunhan ne vain näkevät sen.”
Kuulostaa melko suoraviivaiselta. Mitenkäs sitten se loppu 2% ajasta?
”Lisäksi on sitten tiettyjä erityistilanteita, joita varten minulla on muutama ässä hihassani. Jos olen jo muutaman laskun luottoperhoillani, enkä minä tai kukaan muukaan ole saanut tapahtumia, käännyn ns. erikoisperhojeni puoleen. Käytännössä tämä tarkoittaa koon pienentämistä jopa 2 cm pituisiin mikroperhoihin, kuten micro templedog coneheadeihin, Pearl Sunrayta tai Punaista Francesta. Kalastan Sunraylla vauhdilla lähellä pintaa, ja Francesta uitan puolestaan pohjia pitkin,” Aslak paljastaa. ”Oma kokemukseni myös on, että vaikka itse kalastaminen voi Byskellä, Kalixilla ja muualla poiketa Lainio- ja Torniojoesta, toimivat täysin samat perhot kuitenkin kaikkialla Pohjois-Ruotsissa.” Nämä ns. Tornionjoki-perhot ovat siis samalla yhtälailla Kalix- ja Byske-perhoja.
Toisin sanoen voivatko lukijamme nyt laittaa nämä muutamat perhot tilaukseen, varata viikon Kengikseltä tai jostain muusta Ruotsin lohijoelta, ja alkaa odottamaan yli 15-kiloista itämereläistä mörssäriä?
”Joskus tulee eteen maagisia viikkoja, kuten vuonna 2019, kun saimme yhteensä 30 lohta viikon aikana. Näistä 116 cm ennätyskalani oli viikon viidestä suurimmasta kaikkein pienin. Mutta eteen tulee myös varmasti nollaviikkoja, joista saldona on munat pataan vaikka kalastaisit kellon ympäri täydellisillä heitoilla ja oikeilla perhoilla. Siksi kannustan aina tulemaan Tornionjoelle upean ja raa’an voimakkaan Itämeren lohen kiilto silmissä, mutta olemaan yhtä valmistautunut nauttimaan kaikesta muusta kalastuksen ympärillä, mikäli kohdalle osuu haastava ajankohta. Itselleni todellinen taika on siinä, missä ja kenen kanssa kalastat.”
Jos olet kiinnostunut samoista perhomalleista Torniojoelle, meillä on saatavilla tämän artikkelin pohjalta laaditut valmiit kokoelmat: Aslakin alkukauden valinnat ja Aslakin kesäperhot Tornionjoelle.
